lauantai 19. tammikuuta 2013

Folåsa Suomeen ja äkkiä!


Ruotsi on valovuoden mitan Suomea edellä älykkäässä sosiaalisessa toiminnassa. 

Folåsa on Ruotsin valtion (SiS, Statens institutionsstyrelse) ylläpitämä laitos, jonka pitkäaikaisosastoille otetaan 13 - 18-vuotiaita adoptoituja tyttöjä ja poikia. Suljettu akuuttiosasto on tarkoitettu 15 - 20-vuotiaiden häiriökäyttäytyvien ja päihteilevien poikien tilanteen arviointiin. Paikkoja kolmella osastolla on yhteensä 22.

Mitä lisäarvoa Folåsan malli toisi vaikeimmin oireilevien adoptoitujen lasten sijaishuoltoon? Mitä meiltä siis puuttuu, kun järjestelmäämme verrataan ruotsalaiseen? Puutelistasta tulee pitkä.

1) Henkilökunta on erikoiskoulutettu kohtaamaan adoptoitujen nuorten ongelmia, kuten kiintymyssuhdehäiriötä (RAD). Suora käännös SiS:n Folåsa-sivulta: Työskentely adoptoitujen nuorten kanssa asettaa erityisvaatimuksia, ja siksi jatkuva työnohjaus on välttämätöntä. Henkilökunnalle tarjotaan myös jatkuvaa koulutusta, joka on erityisesti suunnattu adoptoitujen ongelmiin.

2) Toiminnalla on selkeä teoreettinen viitekehys, mikä osoittaa asiantuntijalähtöisyyttä ja viestii luotettavuudesta. Akuuttiosasto sitoutuu ympäristöterapauttiseen näkemykseen, johon on yhdistetty kognitiivinen käyttäytymisterapia. Pitkäaikaisosastojen tärkein käyttöteoria on kiintymyssuhdeteoria, ja niillä hoitoa ohjaa terveyslähtöinen (salutogeneettinen) ajattelu.  

3) Käytänteet ovat vakiintuneet ja säännöllinen yhteistyö monelle taholle takaa toiminnan läpinäkyvyyden ja tavoitteisuuden.

4) Akuuttihoitojakso on ajallisesti rajattu, virikkeinen ja perhekeskeinen:
4.1 Kesto on rajattu eikä epämääräinen "katsotaan kuukauden päästä" -pituinen. Suljetun osaston akuuttijakso on rajattu kestämään maksimissaan kahdeksan viikkoa.
4.2 Toiminta on virikkeistä eikä vankilamaisen säilyttävää. Jo akuuttijaksolla pojille tarjotaan luovaa toimintaa (kuten maalausta), kuntosali, ajokorttiohjelman harjoittelua tietokoneella, moottorityöpaja, sosiaalisia harjoitteita, työtoimintaa, ART-ryhmä ja opettajajohtoista opetusta.
4.3 Perheen näkemys nuoresta on sisäänkirjoitettu viisiosaiseen perustoimintamalliin, jolla nuoren käyttäytyminen kartoitetaan ja tulevaisuuden tarpeet arvioidaan. Muut osalliset ovat akuuttiosaston psykologi, opettaja, sosionomi, sosiaalipedagogi, vapaa-ajanohjaajat ja lähihoitajat. Osastolla on valmiudet arvioida mm. nuoren päihteiden käytön riskiä tutkimuksellisesti testatuin arviointimenetelmin.

5) Pitkäaikaisosastoilla hoito on huippuammattilaisten ohjaamaa ja henkilökohtaistettua, ja niiden työmetodit ovat selkeät.
5.1 Molemmilla osastoilla on kokoaikainen psykologi. Tämä tarkoittaa yhtä kokopäiväistä psykologia seitsemää poikaa ja yhtä kokopäiväistä psykologia kahdeksaa tyttöä kohti.
5.2 Henkilökohtainen osastosuunnitelma tarkoittaa suunnitelmaa, jonka tekemiseen nuori osallistuu itse koko lähitiimin kanssa. Lähitiimiin kuuluu psykologi, yhteyshenkilö, perheterapeutti, opettaja tai työelämäohjaaja sekä osastonvastaava. Suunnitelmaa arvioidaan kuuden viikon välein nuoren, vanhempien, lähitiimin, koulun ja sijoittaneen sosiaalitoimen kesken "hoitokonferensseissa".
5.3 Vakiintuneina menetelminä käytetään ART-vihanhallintaryhmiä, Minun elämäni -kirjatyöskentelyä, draamaa ja (hiukan kiisteltyä) token economy -palkitsemismenetelmää. Kaikki menetelmät vaativat ohjaajilta lisäkoulutuksen.
5.4 Kaikille nuorille annetaan tukea omien biologisten juurien etsintään.
5.5 Perhetyössä korostuu avoimuus ja yhteisöllisyys. Kerran lukukaudessa kaikki perheet kutsutaan viettämään yhteistä perheviikonloppua Folåsaan. Vanhempien keskinäistä verkostoitumista ja tutustumista pidetään myönteisenä ja toivottavana asiana.

Listan loppuun on vielä lisättävä kaikkien näiden faktojen alta kuultava positiivinen ilmapiiri: adoptiolapsemme ovat panostusten ja innovaatioiden arvoisia! Heidän kanssaan on mukava työskennellä ja heihin kannattaa sijoittaa alan parhaiden ammattilaisten työpanos. Esimerkiksi innostuneesta ilmapiiristä käy vaikkapa Minun elämäni -kirjamenetelmä - sen ovat kehittäneet Folåsan omat työntekijät.

Miten kauan meidän pitää odottaa, että tämä kaikki saadaan siirrettyä Suomeen?

---
Terveyslähtöisestä hoidosta ja Folåsasta lisää:

Becker, Craig M., Glascoff, Mary Alice & Felts, W. Michael 2010. Salutogenesis 30 Years Later: Where do we go from here? - International Electronic Journal of Health Education, 2010; 13: 25 - 32.

Folåsa: http://www.stat-inst.se/vara-institutioner/sis-ungdomsvard-norr/sis-ungdomshem-folasa/sis-ungdomshem-folasa/

3 kommenttia:

  1. Kirsi Hann, sosionomi(AMK)opiskelija2. huhtikuuta 2013 klo 6.06

    Ilmeisesti olet jakanut tätä blogia Pelastakaa Lapset ry:lle. Mitkä muut tahot mahtavat lukea tätä blogia? Miten asiallisia ja viisaita kirjoituksiasi voisi rakentavalla tavalla jakaa, niin että asenteissa ja käytännöissä voisi tapahtua muutos? Jaoin blogin omalla facebook-sivullani ja kurssitovereideni ryhmässä, mutta me emme ole (vielä) päättäjiä.

    VastaaPoista
  2. Hei, mukavaa, että olet jakanut blogini fb:ssa! Blogitilaston mukaan kävijöitä on mukavasti, yli 2500 ollut joulukuun jälkeen, vaikka tilastoissa on tietysti jonkin verran harhaosumia hakukoneista. Löysin pätkiä teksteistäni myös Suomi24-keskustelusivuilta, vaikka en itse siellä käy keskustelemassa. PeLan väelle olen jakanut, samoin pojan ohjaajille, lääkärille, entiselle terapeutille, sosiaalityöhön. Adoptiovanhempien vertaistukiryhmä lukee tätä, samoin jaan muille adoptioryhmille. Olen antanut blogin Adoptioplussaan ja Adoptioperheet ry:hyn. Adoptioperheiltä ja erityislasten vanhemmilta saan palautetta suljetuissa FB-ryhmissä, joihin kuulun.

    Poliitikot olisivat seuraava ryhmä. Ketä ehdotat?

    VastaaPoista
  3. Kirsi Hann, sosionomi(AMK)opiskelija2. huhtikuuta 2013 klo 10.50

    Lapsiasiamies Maria Kaisa Aula? Onko hänellä sananvaltaa? Peruspalveluministeri?

    VastaaPoista