Oma sijaishuoltoyksikkö suunnitteilla?

Tutustuminen Folåsan malliin sai minut lopullisesti vakuuttuneeksi siitä, että Suomeen tarvitaan adoptoiduille lapsille suunnattu sijaishuoltoyksikkö. Kirjoitin saman tien (sunnuntaina 20.1.2013) tätä koskevan ehdotuksen Pelastakaa Lapset -järjestön adoptioasiantuntijoille. Yllätyin - ja vähän liikutuinkin, kun jo maanantaina töistä palatessani löysin kotisähköpostistani seuraavan viestin. Kopioin sen tähän sellaisenaan, vain oman nimeni muuttaen.

Hyvä MsX

Kiitämme viestistäsi, joka sisälsi tärkeän konkreettisen aloitteen ja jonka kautta jaoit myös perheesi kokemuksia, jotka valottavat meille asiaa monella tavoin.

Adoptiolasten lisääntyvä tuen tarve adoption jälkeen on asia jota Pelastakaa Lapset seuraa aktiivisesti useiden eri toimintojemme kautta - kansainvälisen adoptiopalvelun kontaktityön, adoptioneuvonnan seurantatyön, jälkipalvelutyön, terapia- ja vertaisryhmätoimintamme sekä myös adoptiotutkimuksen kautta. Olemme järjestönä pyrkineet aktiivisesti kehittämään järjestömme adoptiolasten- ja perheiden palveluita ja myös pitämään esillä adoptioperheiden palvelujen kehittämistarpeita yhteistyössämme muille perheiden palveluita tarjoaville tahoille, mutta kuten perheesi kokemukset kertovat, paljon on edelleen kesken ja tehtävää. Tukipalvelujen kehittämisessä merkittäviä asioita ovat adoptio-osaamisen merkitys sekä palvelujen saatavuuskysymykset.

Ehdotuksesi adoptiolasten sijaishuoltoyksiköstä on konkreettinen ja varteenotettava ajatus, jonka tarpeen myös täällä tunnistamme ja joka on ollut myös asiana kehittämistyössämme esillä pidempään. Pelastakaa Lapset seuraa tällä hetkellä adoptioperheiden lastensuojeluasiakkuuksia tekemällä tutkimusyhteistyötä sosiaalityön käytäntötutkimusta tekevän opinnäytetyötekijän kanssa. Toivomme sen valottavan myös kysymystä sijaishuoltoyksikön tarpeesta.

Olemme kanssasi samaa mieltä siinä, että Folåsan työmalli olisi varteenotettava ja siellä saatuja kokemuksia tulisi hyödyntää Suomessa jos erillinen adoptioyksikkö perustetaan. Folåsan työmalli on meille tuttu ja olemme mm. järjestäneet Suomessa adoptiokoulutuspäivän jonka osana oli vierailija Folåsasta puhumassa sekä itse vierailleet Folåsassa, tosin jo kauan sitten vuonna 2004.

Järjestömme psykiatrista-, adoptio- ja lastenkotiosaamista tullaan hyödyntämään laajasti tämän asian arviointiin ja mahdolliseen kehittämiseen. Olemme tänään käsitelleet viestisi ja viemme parhaamme mukaan asiaa eteenpäin järjestömme palveluiden kehittämisessä.

Ystävällisin terveisin ja yhteydenotosta kiittäen

Jari Sinkkonen, ylilääkäri
Riitta Hyytinen, lastensuojelupalveluiden johtaja
Tiina Tammi, järjestölakimies, kansainvälisen adoptiopalvelun johtaja
Anu Lehto, lastenkotien kehittämispäällikkö
Kaisa Tervonen-Arnkil, adoption kehittämispäällikkö
Kristiina Mattinen, Etelä-Suomen aluetoimiston johtaja
Irene Pärssinen-Hentula, kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö

Kiitos kaikille viestin allekirjoittaneille! Ilmoitin heti olevani käytettävissä hanketta edistävään vapaaehtoistoimintaan.

Kunpa tämä hyödyttäisi jo omaa poikaani!

 

Folåsa Suomeen ja äkkiä!

Ruotsi on valovuoden mitan Suomea edellä älykkäässä sosiaalisessa toiminnassa. 

Folåsa on Ruotsin valtion (SiS, Statens institutionsstyrelse) ylläpitämä laitos, jonka pitkäaikaisosastoille otetaan 13 - 18-vuotiaita adoptoituja tyttöjä ja poikia. Suljettu akuuttiosasto on tarkoitettu 15 - 20-vuotiaiden häiriökäyttäytyvien ja päihteilevien poikien tilanteen arviointiin. Paikkoja kolmella osastolla on yhteensä 22.

Mitä lisäarvoa Folåsan malli toisi vaikeimmin oireilevien adoptoitujen lasten sijaishuoltoon? Mitä meiltä siis puuttuu, kun järjestelmäämme verrataan ruotsalaiseen? Puutelistasta tulee pitkä.

1) Henkilökunta on erikoiskoulutettu kohtaamaan adoptoitujen nuorten ongelmia, kuten kiintymyssuhdehäiriötä (RAD). Suora käännös SiS:n Folåsa-sivulta: Työskentely adoptoitujen nuorten kanssa asettaa erityisvaatimuksia, ja siksi jatkuva työnohjaus on välttämätöntä. Henkilökunnalle tarjotaan myös jatkuvaa koulutusta, joka on erityisesti suunnattu adoptoitujen ongelmiin.

2) Toiminnalla on selkeä teoreettinen viitekehys, mikä osoittaa asiantuntijalähtöisyyttä ja viestii luotettavuudesta. Akuuttiosasto sitoutuu ympäristöterapauttiseen näkemykseen, johon on yhdistetty kognitiivinen käyttäytymisterapia. Pitkäaikaisosastojen tärkein käyttöteoria on kiintymyssuhdeteoria, ja niillä hoitoa ohjaa terveyslähtöinen (salutogeneettinen) ajattelu.  

3) Käytänteet ovat vakiintuneet ja säännöllinen yhteistyö monelle taholle takaa toiminnan läpinäkyvyyden ja tavoitteisuuden.

4) Akuuttihoitojakso on ajallisesti rajattu, virikkeinen ja perhekeskeinen:

4.1 Kesto on rajattu eikä epämääräinen "katsotaan kuukauden päästä" -pituinen. Suljetun osaston akuuttijakso on rajattu kestämään maksimissaan kahdeksan viikkoa.
4.2 Toiminta on virikkeistä eikä vankilamaisen säilyttävää. Jo akuuttijaksolla pojille tarjotaan luovaa toimintaa (kuten maalausta), kuntosali, ajokorttiohjelman harjoittelua tietokoneella, moottorityöpaja, sosiaalisia harjoitteita, työtoimintaa, ART-ryhmä ja opettajajohtoista opetusta.
4.3 Perheen näkemys nuoresta on sisäänkirjoitettu viisiosaiseen perustoimintamalliin, jolla nuoren käyttäytyminen kartoitetaan ja tulevaisuuden tarpeet arvioidaan. Muut osalliset ovat akuuttiosaston psykologi, opettaja, sosionomi, sosiaalipedagogi, vapaa-ajanohjaajat ja lähihoitajat. Osastolla on valmiudet arvioida mm. nuoren päihteiden käytön riskiä tutkimuksellisesti testatuin arviointimenetelmin.

5) Pitkäaikaisosastoilla hoito on huippuammattilaisten ohjaamaa ja henkilökohtaistettua, ja niiden työmetodit ovat selkeät.

5.1 Molemmilla osastoilla on kokoaikainen psykologi. Tämä tarkoittaa yhtä kokopäiväistä psykologia seitsemää poikaa ja yhtä kokopäiväistä psykologia kahdeksaa tyttöä kohti.
5.2 Henkilökohtainen osastosuunnitelma tarkoittaa suunnitelmaa, jonka tekemiseen nuori osallistuu itse koko lähitiimin kanssa. Lähitiimiin kuuluu psykologi, yhteyshenkilö, perheterapeutti, opettaja tai työelämäohjaaja sekä osastonvastaava. Suunnitelmaa arvioidaan kuuden viikon välein nuoren, vanhempien, lähitiimin, koulun ja sijoittaneen sosiaalitoimen kesken "hoitokonferensseissa".
5.3 Vakiintuneina menetelminä käytetään ART-vihanhallintaryhmiä, Minun elämäni -kirjatyöskentelyä, draamaa ja (hiukan kiisteltyä) token economy -palkitsemismenetelmää. Kaikki menetelmät vaativat ohjaajilta lisäkoulutuksen.
5.4 Kaikille nuorille annetaan tukea omien biologisten juurien etsintään.
5.5 Perhetyössä korostuu avoimuus ja yhteisöllisyys. Kerran lukukaudessa kaikki perheet kutsutaan viettämään yhteistä perheviikonloppua Folåsaan. Vanhempien keskinäistä verkostoitumista ja tutustumista pidetään myönteisenä ja toivottavana asiana.

Listan loppuun on vielä lisättävä kaikkien näiden faktojen alta kuultava positiivinen ilmapiiri: adoptiolapsemme ovat panostusten ja innovaatioiden arvoisia! Heidän kanssaan on mukava työskennellä ja heihin kannattaa sijoittaa alan parhaiden ammattilaisten työpanos. Esimerkiksi innostuneesta ilmapiiristä käy vaikkapa Minun elämäni -kirjamenetelmä - sen ovat kehittäneet Folåsan omat työntekijät.

Miten kauan meidän pitää odottaa, että tämä kaikki saadaan siirrettyä Suomeen?

---
Terveyslähtöisestä hoidosta ja Folåsasta lisää:

Becker, Craig M., Glascoff, Mary Alice & Felts, W. Michael 2010. Salutogenesis 30 Years Later: Where do we go from here? - International Electronic Journal of Health Education, 2010; 13: 25 - 32.

Folåsa: http://www.stat-inst.se/vara-institutioner/sis-ungdomsvard-norr/sis-ungdomshem-folasa/sis-ungdomshem-folasa/